How the culture of the company defines employees’ attitude towards projects and extra work

When working with different clients I have had the opportunity to face many different organizations and very different cultures. Some of them are strict and highly regulated, often due to legislation and own perception of outside expectations. Some are relaxed and open, often due to belief that freedom choice equals more efficiency. Most of the cultures are somewhere in between.

In a culture that is strict and regulated ‘extra work’ is not a problem – as long as it comes from your boss. For a Project Manager this means that you need the outspoken support of Managers that have clearly stated the priority of the project in question and amount of time employees can spend on it. Without it your lost. They will not prioritize your project over the work supervised by their manager. As an (outside) Project Manager you don’t have the organisational credence needed to convince people to work on your project. Their managers do; so use them.

In an open and relaxed culture people are less concerned with what their manager thinks and more concerned about how they themselves feel about the project at hand. At the same time managers are less likely to micromanage their activities.  Here you can affect them directly by appealing to them in different ways, find out what they like and show them how that is a part of your project. No need to ask the manager to prioritize their work for you. This will however require constant feedback and managing; they will need to feel they are an important part of the project and that their work matters, as this motivates them. Listen to their input – they usually have valuable insight to the company and historical knowledge you can use when implementing something new. It is important to setup a goals and have them commit to them, otherwise you run the risk of being forgotten when something new comes along.

In most cases the culture is somewhere in between with big variations. Some cultures (and people) are more hierarchical than others. This can restrict the flow of the project and it can be difficult to get the right momentum. Other cultures are less structured and hence provide less support for the project and it can be equally challenging to achieve the right momentum.

For momentum is key.

When you have the right momentum you will all get a sense of achievement on a regular basis as things (sprints, milestones, tasks) get done as expected and planned. Sense of achievement again, helps to provide positive energy and flow and prevents fatigue and negativity.

So, you need to understand the company culture in order to manage the project successfully. People are different and so are companies too, you need to find the right tools for each company.If you wan’t to learn more about which tools work for which environment, give me a call

#mahdollistahuominen #personaldevelopment #projectmanagement #executivesandmanagement #business #konsultointi #myyntijamarkkinointi #liiketoiminta #enablingtomorrow

Miten varmistaa hankitun ohjelmiston hyötysuhde jatkossakin? OSA 2

Edellisessä artikkelissa pohdittiin ylläpidon ja kehitystyön suhdetta ja miten sitä tulisi muuttaa. Tämä artikkeli jatkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi, lue siis se ensin.

Moni taho tarjoaa ”täysin muunneltavia järjestelmiä jotka ovat parametroitavissa juuri niin kuin haluatte!” Kuullostaako tutulta?  Se kannattaa kuitenkin pitää mielessä että mitä enemmän omia ratkaisuja tekee sen monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi jatkokehitys muodostuu. Otetaan esimerkki automaailmasta: Meillä on kaksi Toimitusjohtajaa jotka haluavat urheiluauton, Timo ja Tero. Timo Toimitusjohtaja haluaa urheiluauton, joka on nopein, hienoin ja paras koskaan tehty urheiluauto. Niinpä hän matkustaa Maranelloon Ferrarin tehtaalle ja yhdessä heidän parhaimpien insinöörien kanssa räätälöi Ferrarinsa sellaiseksi kuin hän sen haluaa. Siinä on kaksi paikkaa, erikoisjousitus, leveämmät kilparenkaat ja kaikkea muuta mitä urheiluautossa voi tarvita. Hän lentää takaisin Suomeen ja jää odottamaan auton valmistumista.

Tero toimitusjohtaja taas tunnistaa urheiluauton todellisen tarkoituksen ja ostaa urheiluauton jossa on oikea henki. Hän valitsee Aston Martinin joka kelpaa myös Bondille. Hän valitsee siihen normivalikoiman nahkapenkit ja varustetason ja odottaa innolla sen saapumista Suomeen.

Kuukautta myöhemmin Teron auto saapuu ja hän pääsee nauttimaan siitä samantien, täysin siemauksin. Tällä välin Timo saa kuulla että tilaamansa auto ei ole vielä valmis sillä erikoisjousituksen vaatimat osat ovat loppuneet tavarantoimittajalta, markkinoilla vallitsevan raaka-aine pulan takia. Odotettu valmistuminen siirtyy kolmella kuukaudella.

ferrari

Kolme kuukautta vierähtää ja Timo saa tiedon että auto on tulossa Suomeen. Muutaman päivän kuluttua käy kuitenkin ilmi ettei tulli päästä sitä Suomeen sillä kilparenkaiden leveys ylittää valmistajan ilmoittaman maksimi-leveyden eikä autoa tästä syystä voida tuoda Suomeen. Tämä aiheuttaa tiettyä paperisotaa mutta kolmen viikon taistelun jälkeen Timo saa tuoda autonsa maahan erikoiskatsastettuna. Kuluja ja aikaa Timo on tässä vaiheessa kuluttanut moninkertaisen määrän Teroon nähden eikä käyttöhyötyä vielä ole lainkaan.

Vuoden kuluttua sekä Timolle että Terolle on siunaantunut perhe: vaimo ja lapsi. Molemmat  haluavat käyttää urheiluautoansa yhdessä perheen kanssa. Teron viisipaikkainen Aston Martin sopii tähän loistavasti kun taas Timon erikoissuunniteltuun huippu-autoon ei mahdukaan kuin kaksi aikuista. Tarpeet ovat siis yllättäen muuttuneet eikä liian personalisoitu  auto enää vastaa tarpeita. Timolla ei ole muita vaihtoehtoja kuin vaihtaa auto sopivampaan. Aikaa ja rahaa kuluu jälleen iso määrä ja loppujen lopuksi Timo päätyy samantyyppiseen valintaan kuin Tero, nelipaikkaiseen urheiluautoon mihin mahtuu vaimo,lapsi ja mahdollinen koirakin.

Monessa organisaatiossa ollaan edetty Timon lailla ja rakennettu optimaalista ratkaisuja sen hetken tarpeisiin täysin huomioimatta että tarpeet ja toiveet saattavat muuttua radikaalistikin lyhyehkössä ajassa. On siis viisaampaa ja huomattavasti kustannustehokkaampaa käydä omia vaatimuksia kriittisesti läpi (ja karsia niistä muutaman) kuin toteuttaa nykyhetken tarpeisiin vastaavaa järjestelmää. Järjestelmän kun tulisi pystyä vastaamaan myös huomisen tarpeisiin eivätkä ne aina voi olla tiedossa etukäteen.

Business-maailma muuttuu yhä nopeammaksi vuosi vuodelta eikä nykypäivänä enää rakenneta Iisakin kirkkoja,vaikka kauniita ovatkin. Sen sijaan rakennetaan erilaisia ”hiljentymis-huoneita” esim. lentokentille jotka paremmin vastaavat nyky-ajan tarpeita ja voi palvella eri uskonnon edustajia samaan aikaan. Sama koskee järkevää ohjelmistokehitystä oli sitten kyse crm:stä, toiminnanohjausjärjetelmästä (erp:istä) tai vaikkapa älypuhelinsovelluksesta.

”Italialaisittain” voisi todeta että oivan ohjelmiston tulisi olla sekä riittävän joustava että sopivan jämäkkä, eli ”al dente”. Ehkä ohjelmistokehityksessä – kuten ruoanlaitossa voisi pitää hauskaakin?

Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä sopivaa reseptiä!

Jon Laxén
Johtava konsultti
+358 503 673 976
@ellexeconsult
info (at) ellexe.fi

ellexeBLUE

Miten varmistaa hankitun ohjelmiston hyöty jatkossakin? OSA 1

Monessa organisaatiossa ollaan tyytymättömiä yrityksen IT-osastoon. Välillä se johtuu heikosta kommunikoinista, välillä ylisuurista odotuksista ja välillä siitä että rahkeet ei vain riitä; töitä on liian paljon, resursseja liian vähän ja työkalut eivät ole tarkoituksenmukaisia.

Gartnerin mukaan[1] vuonna 2013 maailman yritysten IT-kustannukset kasvavat n. 3,7 biljoonaan dollariin. Tästä noin 45% menee telekom-sektorille, eli puhelin ja data-yhteyksiin. Toiseksi eniten käytetään IT-palveluihin (n. 24%) ja kolmannella sijalla on laitteet (n.17%).

Tälläisellä rahamäärällä luulisi homman toimivan ja yritysten it:n olevan hyvällä mallilla jatkuvasti kehittämässä uusia hienoja palveluita. Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen. Suurin osa rahoista kun kuluu ylläpitoon, ei aikaa eikä resursseja jää uuden kehittämiselle.
keepinglightsOn

Se aika ja määrä resursseja mikä menee data-yhteyksien ja järjestelmien toiminnan varmistamiseen ja päivityksiin on yleensä aliarvioitu. Se johtaa yleensä siihen että ne työt jää joko osittain tekemättä tai se aika on pois esim. kehitystyöstä. Tämä kasvattaa nk ”backlogia” eli ”To Do-listaa”, asioita joita pitäisi tehdä mutta ei aina tule tehdyksi. Mitä pidempi lista, sen tyytymättömimpiä sidosryhmiä. Tämä tietysti johtaa negatiiviseen kierteeseen missä backlogi kasvaa ja toimitusajat venyy. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa nk. ”Varjo-IT”-toimintaan missä business yksiköt tekevät omia it-päätöksiä lainkaan kysymättä IT-osastolta. Sitä voidaan osittain paikata lisäämäällä resursseja mutta usein se vaatii perusteellisemman lähestymistavan.

Ydinongelma on yleensä järjestelmien jäykkyys ja taipumattomuus uusien muutosten ja tarpeiden edessä. Muutosten tekeminen on liian vaikeaa ja maksaa liian paljon sekä ajassa että rahassa. Jatkuvat nopeat ratkaisut rasittavat IT:tä liian paljon ja niiden heikko laatu lisää työkuormaa entistestään. Moni tietää että järjestelmän hankkiminen ei ole ilmaista, mutta harvempi tietää että hankinta hinta on pienin investointi mitä järjestelmän elinkaaren aikana tehdään. Muutostyöt ja jatkokehitys ovat tyypillisen järjestelmän suurimmat kustannukset. Jos järjestelmää käytetään 10 vuotta niin muutos- ja kehitystyöt ovat yleensä moninkertaiset hankintahintaan nähden. Näin ollen järjestelmien pitää tukea muutosta.

Esimerkin ylläkuvatusta saat lukea tämän artikkelin toisessa osassa joka julkaistaan ensi viikolla!

Ellexe Consulting auttaa teitä mahdollistamaan huomisenne luomalla puitteet ohjelmistokehitykselle. Alustan tulee samalla olla sekä joustava että riittävän jämäkkä. Sama koskee työmenetelmiä. Ota yhteyttä niin ratkomme haasteet yhdessä!

Ota yhteyttä vielä tänään ja sovi tapaaminen .

Jon Laxén
Johtava konsultti
+358 503 673 976
@ellexeconsult
info (at) ellexe.fi

 

[1]http://www.gartner.com/newsroom/id/2292815