Verkkokaupan arvoitus

Vaikuttaisi siltä että verkkokauppa on kovasti tapetilla tällä hetkellä. Etenkin ulkomaiset verkkokaupat. Ja niistä etenkin se yksi Z-kirjaimella alkava median suosikki-inhokki. Se on saanut paljon ilmaista palsta-tilaa vain sillä että sen agressiivinen mainonta on nostanut nimen kaikkien huulille. Hyvä niin, onneksi olkoon heille.

Viime aikoina on voinut lukea lähes mitä lehteä tahansa ja siinä on ollut artikkeli verkkokaupasta, jossa parjataan kotimaisia yrityksiä ja ylistetään ulkomaalaisia. Niissä konsultti toisensa jälkeen toteaa lähes yhteen ääneen että ”isot pojat ulkomailta, vievät leipänne, eikä sillä mitään enää voi”. Ainakaan jos ei satsaa koko yritystään siihen uuteen hienoon some-strategiaan ja monikanavaisuuteen.

Voipas.

Eikä siihen tarvita 100 tuhannen euron konsultteja tekemään somestrategioita ja logistiikka-analyysejä. Verkkokauppa siihen toki tarvitaan, mutta sen ei tarvitse olla maailman suurin ja hienoin pärjätäkseen. Helppokäyttöinen sen tulee olla, muuten asiakkaat eivät osta eivätkä palaa. Ja toki tuotteiden ja hintojen tulee olla kohtuullisella tasolla.

Suurin osa kivijalkakaupoista eivät ole kovin suuria. Ne siis eivät ole alansa Harrodseja taikka Selfridgeseja mutta asiakkaita niillä siitä huolimatta riittää. Joku voi argumentoida että toisessa maassa sijaitseva tavaratalo ei kilpaile kotimaisten kivijalkakauppojen kanssa ja osittain tottahan se on. Harvempi lähtee merta edemmäs kalaan, paitsi tosikalastaja joka tietää että vastarannikolla saa pyydystettyä muita kala-lajeja. Verkkokaupan yleistymisen myötä on syntynyt yhä enemmän ”tosikalastajia” jotka eivät välttämättä käy ulkomaalaisissa verkkokaupoissa hinnan takia, vaan valikoiman. Kotimaisen verkkokaupan ei siis tulisi kilpailla suurten (ja edelleen tappiollisten) verkkokauppojen kanssa hinnalla, vaan sopivalla valikoimalla. Ja kuka tuntee asiakkaansa paremmin: 20 vuotta kivijalkakauppaa pyörittänyt paikallinen kauppias vai ulkomaalainen sijoittaja jonka ainoa tavoite on kasvattaa verkkokauppansa markkinaosuutta hinnalla millä hyvänsä jotta voi myydä sen seuraavalle sijoittajalle suurella summalla , vaikka kauppa tekeekin tappiota vuodesta toiseen?

Jos kauppiaalla on, yksi tai useampi, kannattava kivijalkakauppa, niin miksi ei avata kannattavaa verkkokauppaa? Verkkokaupan avaaminen ei tarvitse olla iso kustannus, vaan alkuun pääsee pienemmälläkin budjetilla. Harvempi kauppias on avannut ensimmäisen kivijalkakauppansakaan viisikerroksisena tavaratalona, vaan järkeistänyt panostukset odotettuun liikevaihtoon ja olemassa oleviin resursseihin. Sama pätee verkkokauppaakin: mikäli et halua tehdä miljoona-kaupalla tappiota¹ niin älä rakenna tuhansien tuotteiden verkkokauppaa, vaan rakenna itsesi ja yrityksesi näköinen verkkokauppa.

Järki kädessä kannattaa edetä digimaailmassakin. Oli tavoitteet sitten kuinka korkealla tahansa, kannattaa panostukset suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. On muistettava että aina on jonkin verran eroa yleisistä parhaista käytännöistä ja juuri sinun yritykselle sopivimmista käytännöistä. Se mikä on Keskolle parasta ei välttämättä ole lähikioskille parasta.

Uskon että nähdään vielä monta menestyksekästä kotimaista verkkokauppaa jotka peittoaa ulkomaalaiset kilpailijansa. Kotimaisuudelle on kysyntää, nyt ja tulevaisuudessa.

¹Zalando teki vuonna 2013 120 miljoonan euron tappion. Lähde YLE

Miten varmistaa hankitun ohjelmiston hyötysuhde jatkossakin? OSA 2

Edellisessä artikkelissa pohdittiin ylläpidon ja kehitystyön suhdetta ja miten sitä tulisi muuttaa. Tämä artikkeli jatkaa suoraan siitä mihin edellinen jäi, lue siis se ensin.

Moni taho tarjoaa ”täysin muunneltavia järjestelmiä jotka ovat parametroitavissa juuri niin kuin haluatte!” Kuullostaako tutulta? Se kannattaa kuitenkin pitää mielessä että mitä enemmän omia ratkaisuja tekee sen monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi jatkokehitys muodostuu. Otetaan esimerkki automaailmasta: Meillä on kaksi Toimitusjohtajaa jotka haluavat urheiluauton, Timo ja Tero. Timo Toimitusjohtaja haluaa urheiluauton, joka on nopein, hienoin ja paras koskaan tehty urheiluauto. Niinpä hän matkustaa Maranelloon Ferrarin tehtaalle ja yhdessä heidän parhaimpien insinöörien kanssa räätälöi Ferrarinsa sellaiseksi kuin hän sen haluaa. Siinä on kaksi paikkaa, erikoisjousitus, leveämmät kilparenkaat ja kaikkea muuta mitä urheiluautossa voi tarvita. Hän lentää takaisin Suomeen ja jää odottamaan auton valmistumista.

Tero toimitusjohtaja taas tunnistaa urheiluauton todellisen tarkoituksen ja ostaa urheiluauton jossa on oikea henki. Hän valitsee Aston Martinin joka kelpaa myös Bondille. Hän valitsee siihen normivalikoiman nahkapenkit ja varustetason ja odottaa innolla sen saapumista Suomeen.

Kuukautta myöhemmin Teron auto saapuu ja hän pääsee nauttimaan siitä samantien, täysin siemauksin. Tällä välin Timo saa kuulla että tilaamansa auto ei ole vielä valmis sillä erikoisjousituksen vaatimat osat ovat loppuneet tavarantoimittajalta, markkinoilla vallitsevan raaka-aine pulan takia. Odotettu valmistuminen siirtyy kolmella kuukaudella.

Kolme kuukautta vierähtää ja Timo saa tiedon että auto on tulossa Suomeen. Muutaman päivän kuluttua käy kuitenkin ilmi ettei tulli päästä sitä Suomeen sillä kilparenkaiden leveys ylittää valmistajan ilmoittaman maksimi-leveyden eikä autoa tästä syystä voida tuoda Suomeen. Tämä aiheuttaa tiettyä paperisotaa mutta kolmen viikon taistelun jälkeen Timo saa tuoda autonsa maahan erikoiskatsastettuna. Kuluja ja aikaa Timo on tässä vaiheessa kuluttanut moninkertaisen määrän Teroon nähden eikä käyttöhyötyä vielä ole lainkaan.

Vuoden kuluttua sekä Timolle että Terolle on siunaantunut perhe: vaimo ja lapsi. Molemmat haluavat käyttää urheiluautoansa yhdessä perheen kanssa. Teron viisipaikkainen Aston Martin sopii tähän loistavasti kun taas Timon erikoissuunniteltuun huippu-autoon ei mahdukaan kuin kaksi aikuista. Tarpeet ovat siis yllättäen muuttuneet eikä liian personalisoitu auto enää vastaa tarpeita. Timolla ei ole muita vaihtoehtoja kuin vaihtaa auto sopivampaan. Aikaa ja rahaa kuluu jälleen iso määrä ja loppujen lopuksi Timo päätyy samantyyppiseen valintaan kuin Tero, nelipaikkaiseen urheiluautoon mihin mahtuu vaimo,lapsi ja mahdollinen koirakin.

Monessa organisaatiossa ollaan edetty Timon lailla ja rakennettu optimaalista ratkaisuja sen hetken tarpeisiin täysin huomioimatta että tarpeet ja toiveet saattavat muuttua radikaalistikin lyhyehkössä ajassa. On siis viisaampaa ja huomattavasti kustannustehokkaampaa käydä omia vaatimuksia kriittisesti läpi (ja karsia niistä muutaman) kuin toteuttaa nykyhetken tarpeisiin vastaavaa järjestelmää. Järjestelmän kun tulisi pystyä vastaamaan myös huomisen tarpeisiin eivätkä ne aina voi olla tiedossa etukäteen.

Business-maailma muuttuu yhä nopeammaksi vuosi vuodelta eikä nykypäivänä enää rakenneta Iisakin kirkkoja,vaikka kauniita ovatkin. Sen sijaan rakennetaan erilaisia ”hiljentymis-huoneita” esim. lentokentille jotka paremmin vastaavat nyky-ajan tarpeita ja voi palvella eri uskonnon edustajia samaan aikaan. Sama koskee järkevää ohjelmistokehitystä oli sitten kyse crm:stä, toiminnanohjausjärjetelmästä (erp:istä) tai vaikkapa älypuhelinsovelluksesta.

”Italialaisittain” voisi todeta että oivan ohjelmiston tulisi olla sekä riittävän joustava että sopivan jämäkkä, eli ”al dente”. Ehkä ohjelmistokehityksessä – kuten ruoanlaitossa voisi pitää hauskaakin?

Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä sopivaa reseptiä!

Jon Laxén
Johtava konsultti
+358 503 673 976
@ellexeconsult
info (at) ellexe.fi

Miten varmistaa hankitun ohjelmiston hyöty jatkossakin? OSA 1

Monessa organisaatiossa ollaan tyytymättömiä yrityksen IT-osastoon. Välillä se johtuu heikosta kommunikoinista, välillä ylisuurista odotuksista ja välillä siitä että rahkeet ei vain riitä; töitä on liian paljon, resursseja liian vähän ja työkalut eivät ole tarkoituksenmukaisia.

Gartnerin mukaan[1] vuonna 2013 maailman yritysten IT-kustannukset kasvavat n. 3,7 biljoonaan dollariin. Tästä noin 45% menee telekom-sektorille, eli puhelin ja data-yhteyksiin. Toiseksi eniten käytetään IT-palveluihin (n. 24%) ja kolmannella sijalla on laitteet (n.17%).

Tälläisellä rahamäärällä luulisi homman toimivan ja yritysten it:n olevan hyvällä mallilla jatkuvasti kehittämässä uusia hienoja palveluita. Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen. Suurin osa rahoista kun kuluu ylläpitoon, ei aikaa eikä resursseja jää uuden kehittämiselle.

Se aika ja määrä resursseja mikä menee data-yhteyksien ja järjestelmien toiminnan varmistamiseen ja päivityksiin on yleensä aliarvioitu. Se johtaa yleensä siihen että ne työt jää joko osittain tekemättä tai se aika on pois esim. kehitystyöstä. Tämä kasvattaa nk ”backlogia” eli ”To Do-listaa”, asioita joita pitäisi tehdä mutta ei aina tule tehdyksi. Mitä pidempi lista, sen tyytymättömimpiä sidosryhmiä. Tämä tietysti johtaa negatiiviseen kierteeseen missä backlogi kasvaa ja toimitusajat venyy. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa nk. ”Varjo-IT”-toimintaan missä business yksiköt tekevät omia it-päätöksiä lainkaan kysymättä IT-osastolta. Sitä voidaan osittain paikata lisäämäällä resursseja mutta usein se vaatii perusteellisemman lähestymistavan.

Ydinongelma on yleensä järjestelmien jäykkyys ja taipumattomuus uusien muutosten ja tarpeiden edessä. Muutosten tekeminen on liian vaikeaa ja maksaa liian paljon sekä ajassa että rahassa. Jatkuvat nopeat ratkaisut rasittavat IT:tä liian paljon ja niiden heikko laatu lisää työkuormaa entistestään. Moni tietää että järjestelmän hankkiminen ei ole ilmaista, mutta harvempi tietää että hankinta hinta on pienin investointi mitä järjestelmän elinkaaren aikana tehdään. Muutostyöt ja jatkokehitys ovat tyypillisen järjestelmän suurimmat kustannukset. Jos järjestelmää käytetään 10 vuotta niin muutos- ja kehitystyöt ovat yleensä moninkertaiset hankintahintaan nähden. Näin ollen järjestelmien pitää tukea muutosta.

Esimerkin ylläkuvatusta saat lukea tämän artikkelin toisessa osassa joka julkaistaan ensi viikolla!

Ellexe Consulting auttaa teitä mahdollistamaan huomisenne luomalla puitteet ohjelmistokehitykselle. Alustan tulee samalla olla sekä joustava että riittävän jämäkkä. Sama koskee työmenetelmiä. Ota yhteyttä niin ratkomme haasteet yhdessä!

Ota yhteyttä vielä tänään ja sovi tapaaminen .

Jon Laxén
Johtava konsultti
+358 503 673 976
@ellexeconsult
info (at) ellexe.fi

[1]http://www.gartner.com/newsroom/id/2292815